Agiliitelyhommat etenee edelleen hitaasti, olisi kyllä korkea aika saada pihatreenit aktivoitua, jotta saisi edes saavutettua tasoa pidettyä yllä. Työn, lapsen ja koiraharrastusten yhteensovittelu on vaan sellainen kuvio, ettei entisiin treenimääriin taida olla enää toviin paluuta. No, kunhan edes jotain kikkaillaan, hauskaa kun on mukavaa.
Iisin tassuvamman takia ollaan päästy treeneihin vasta kertaalleen, taitaa mennä muutamat kerrat ennen kuin saan koiran uudessa paikassa ulkokentällä hyvään työskentelymoodiin. Vähän meinasi olla meno villiä välillä, hyviäkin otteita toki siellä lomassa. Hajut meinaa toisinaan viedä mennessään, tuulet kun puhaltelevat kentälle suoraan viereisiltä pelloilta ja metsistä. Aika juurille joudutaan taas menemään, eli harjoittelemaan pelkkää palkkautumista. Mutta tämä lienee hyvää harjoitusta syksyn koitoksia ajatellen, yhteistyön tekeminen vaikka mitkä tuulet puhaltaisi.
Usko on jo onneksi näistä tuulikuvioista yli päässyt ja ymmärtää mitä agikentällä tehdään. Niin mukavaa on sen kanssa harrastella tällä hetkellä. Kepit ja kontaktit (puomin alastulo) vaatisivat taas tehostetreeniä, puomilla meinaa jäädä kokonaan esteelle. Jotenkin sitä ajattelisi, että näillä toistomäärillä olisi 2on2off jo ihan selkäytimessä, mutta kun ei niin ei. No, eiköhän se taas kesän aikana saada kuntoon, ainakin joksikin toviksi. Iisille ja Uskolle samat treenit.
Anna
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti