Ehkä ensi kerralla?

Vesityökokeisiin piti ensi sunnuntaina mennä. Tämän päivän seuran vesityötreeni osoitti kuitenkin sen, ettei koira ole vielä valmis moiseen. En saa sitä neljässä päivässä kuntoon. Lisäksi Iisi ottaa niin paljon häiriötä muista koirista, että kaikenlaiset tapahtumat, missä on koiria ja pitäisi tehdä jotain, ovat vaikeita. Teimme yhden koemaisen suorituksen linnulla, pudotti rantaan ja lähti haistelemaan edellisen koiran meininkejä. No siitäpä otin ohjat omiin käsiin ja tein sorsalla riistakarusellin ja koira siitä innostumaan tietty ja saatiin edes jonninmoinen suoritus. En ollut mitenkään pahoillani, totesin vain tilanteen ja päätin, että treenataanpa loppu aika laumavietillä olemista... Enpä tuupannut sitten koiraa autoon, vaan katsoimme yhdessä VOI koirat ja AVO koirat ja alkoi Iisikin rauhoittumaan kun siitä naksuttelin.

En oikein tiedä, miten tuo vesi on sellainen elementti, että se lisää Iisin kierroksia x10 verrattuna maanoutoon. En sitä mielestäni itse ole pitänyt mitenkään ihmeellisenä juttuna. Noh, taas vähän lisää mietittävää! Hyvä tästä tulee, sitä ei käy kiistämään, mutta kyllä tämä nyt vähän enemmän vaatii, kuin alunperin ajattelin :)

Kyllä sitä mökkirannalla voi katsella ihan rauhallisesti kun lintu lentää! 

Eero

Kuntouintia

Aloitimme kuntouinnin. Hyvähän se olisi, jos isäntäkin uisi mukana, mutta jonkun pitää soutaakin... 2x5minuuttia uitiin nyt ja seuraavalla kerralla vähän lisempää. Hyvin tuo meni, eipä Iisikään ollut moksiskaan ja Uskohan on jo vanha tekijä näissä hommissa. Kyllä se nyt kunto kasvaa syksyyn!

Mursu ja väsynyt rotta uimasillaan.

Iisilläkin alkaa helepottaa uiminen!

Vanha tekijä näissä hommissa.

Huomenna tiistaina Iisillä sitten seuran vesityötreenit. Sunnuntaina käymmä kopasemassa vesityökokeet, josko sieltä joitain pisteitä irtoaisi!

Eero

Noudon korjailua...

Jep jep. On tässä mietitty pää puhki tuon Iisin noudon osalta. Kun oikein mikään ei ole alkanut pelittämään. Jos yrittää hyvällä, menee leikkimiseksi, jos ärähtää tai ns. vaatii, koira lopettaa homman siihen. Nyt ollaan taas askel eteenpäin ja viisaampia, ehkä tulevaisuudessa vielä viisaampia? Tuntuu olevan tää koirankoulutus yhtä itseensä menoa ja peruutuspeiliin katsomista, että mentäisiin eteenpäin :)

Elikkäs pari viikkoa sitten tulin siihen tulokseen, että Iisille noutokäsky tarkoittaa sitä, että mene täysillä linnulle ja nosta se ja ala pelleilemään sillä. Kaikissa treeneissä treenattiin tätä, vaikka muuta luulin! Haluan noudon tarkoittavan, tuo lintu tai mitä ikinä löydätkään, suorinta tietä minulle. Vissi ero näissä! Kun tajusin viimein tämän oman virheeni, alkoi suunnitelman tekeminen tilanteen korjaamiseksi. Otin taskuun parhaat palkat, mitä koira tietää, siankorvia ja vinkulelun. Lintuja pari puutarhaan ja koira vapaaksi. Äkkiähän se sieltä ne löyti ja alkoi pelleily. Juostiin lintu suussa minun ohitse, heiteltiin ja pudoteltiin. Tähän asti olen sanonut koiralle jotain tässä vaiheessa, kuten: NOUDA NYT! tai TUO TÄNNE! tai IIISIIII, TULE TULE TULE.... elikkä olen vahvistanut sitä leikkimistä koko ajan. Joskus koira on pudottanut linnun ja tullut TÄNNE! komennolla istumaan eteen. Sehän on tehnyt ihan oikein! 1. Noutokäsky=koiralle käsky mennä tuhatta ja sataa linnulle ja nostaa 2. Tänne -käsky=tule istumaan isännän eteen. Tästäkin on tietenkin pitänyt olla pahoillaan...

No kuitenkin, nyt en sanonutkaan mitään kun koira aloitti toimintansa. Käänsin selkäni ja lähdin kävelemään rauhallisesti pois. Kohta koira tuli eteen pelleilemään, toimin samoin. Muutama tämmöinen muuvi ja koira tuli ja tökkäsi linnun mun käteen. Tästä palkkasin sitten niin hyvin kun osasin! Kolmena päivänä viime viikolla nouto tällä tavoin omana löytönä parani huomattavasti. Juhannuksen yli pidettiin taukoa ja tänään piilotin variksen ja tavin taas puutarhaan ja koira ulos. Äkkiä se löyti variksen ja juoksi se suussaan suoraan minun luo... ja ISTUI SE SUUSSA ETEENI! Enkä sitä edes ole koiralta vaatinut! Tavin kohdalla sama juttu. Jes!

Tästä alkoi nyt sitten uuden käskyn opettaminen, NOUDA -käsky vaihtui TUO -käskyksi. En tiedä kuinka tarpeellista tuo vaihto on, mutta se mieltyy minulle itselleni paremmin siksi toiminnaksi, mitä koiralta haluan. Olen nyt pohtinut niin paljon noutoa ja sen mekaniikkaa koiran puolelta, että toivottavasti olen päässyt edes johonkin oikeaan johtopäätökseen. En jaksaisi ihan heti koko tuota prosessia käydä läpi alusta saakka! Vaikka tämähän se koirankoulutuksen suola on, kohta taas katellaan peiliin ja pohditaan, mitä ihmettä olen tehnyt väärin kun koira tekee sitä ja tätä ja tuota... :) 

Iisille erkkarista EH!

Meidän arkiseisojamme Iisi sai saksalaiselta tuomarilta Jyväskylän erkkarista EH:n. Pidän arvostelua oikein asiallisena. Silmät ok, hampaat kunnossa. Narttumainen pieni pää (no hei, sehän on narttu...) ja se mistä EH, eikä ERI, oli kuono-osan pituus. Tai siis lyhyys. On selvästi lyhyempi kuin kallo. Mutta sitten oli vielä arvostelussa, että ylälinja ja alalinja oikeanlaiset ja liikkeet oikeanlaiset. Eli oikein hyvä arkiseisoja meille!

Muutakin päivitettävää olisi vaikka kuinka, odotamme aktivoitumisvimmaa taas. Kuvia on otettu lähinnä jälkikasvustamme ja pihan kukista, koirat jotenniin paitsiossa. Iisillä toiset juoksut loppumaisillaan, alkoivat tuossa kesäkuun alussa. Uutta lenkityshärpäkettä hankittu ja koulutukseen saatu uutta ajatustamaailmaa jälleen. Tai sanotaanko ennemmin, että koulutuksen filosofia on jälleen tarkentunut ja vankistunut. Vieläkun osaisi kaiken laittaa näkymään myös käytännön toimissa koiran kanssa... usein menee liikaa niin, ettei asioita mieti ja sitten onkin jo menty jotenkin mönkään. No, sellasta se on, oppia ikä kaikki. Yritetäänpä palata piakkoin!

Tuplanollapäivä

Uskon kanssa käytiin tänään vihdoin starttaamassa toiset kisat tälle vuodelle ja toiset kisat kakkosissa ja Usko näppäränä tekaisi tuplanollan, luvanollia molemmat. Onhan se hyvä poika se! Meille tuttu tuomari Oulusta Eeva-Liisa Pohjanen oli suunnitellut mukavat radat joissa sopivasti haastettakin, yksi hyppäri ja yksi agirata kisattiin. Hitaitahan me ollaan noihin ketterämpiin koiriin (ja ohjaajiin) verrattuna, mutta viis siitä kun kuitenkin ihanneaikoihin ehditään ja nyt meno on koko ajan hanskassa. Sitä osaa arvostaa kun joitain vaiheita Uskon agihistoriassa muistelee.

Iisin agihommat on edelleen olleet erittäin vähäisiä, jotain jalkahässäkkää vieläkin hieman ilmassa :( Mutta jospa sitä kesäloman aikana ehtisi työstää asiaa eteenpäin.

Anna

Koiria ja ihmisiä

Noin 40 ihmistä, aikuisia ja lapsia, 8 toisilleen vierasta koiraa neljästä eri laumasta, koko päivä pihalla pikku hommien tekemistä ja koirat vapaana omissa jutuissaan. Ei yhtäkään tappelua, ylilyöntiä tai edes lasten päälle hyppäämistä. Ihmiset söivät pihalla, ei ongelmia koirien kanssa. Kyllä täytyy olla tyytyväinen sekä omaan laumaansa, että muidenkin koiriin, että osaavat käyttäytyä!

Liitoja

Agiliitelyhommat etenee edelleen hitaasti, olisi kyllä korkea aika saada pihatreenit aktivoitua, jotta saisi edes saavutettua tasoa pidettyä yllä. Työn, lapsen ja koiraharrastusten yhteensovittelu on vaan sellainen kuvio, ettei entisiin treenimääriin taida olla enää toviin paluuta. No, kunhan edes jotain kikkaillaan, hauskaa kun on mukavaa.

Iisin tassuvamman takia ollaan päästy treeneihin vasta kertaalleen, taitaa mennä muutamat kerrat ennen kuin saan koiran uudessa paikassa ulkokentällä hyvään työskentelymoodiin. Vähän meinasi olla meno villiä välillä, hyviäkin otteita toki siellä lomassa. Hajut meinaa toisinaan viedä mennessään, tuulet kun puhaltelevat kentälle suoraan viereisiltä pelloilta ja metsistä. Aika juurille joudutaan taas menemään, eli harjoittelemaan pelkkää palkkautumista. Mutta tämä lienee hyvää harjoitusta syksyn koitoksia ajatellen, yhteistyön tekeminen vaikka mitkä tuulet puhaltaisi.

Usko on jo onneksi näistä tuulikuvioista yli päässyt ja ymmärtää mitä agikentällä tehdään. Niin mukavaa on sen kanssa harrastella tällä hetkellä. Kepit ja kontaktit (puomin alastulo) vaatisivat taas tehostetreeniä, puomilla meinaa jäädä kokonaan esteelle. Jotenkin sitä ajattelisi, että näillä toistomäärillä olisi 2on2off jo ihan selkäytimessä, mutta kun ei niin ei. No, eiköhän se taas kesän aikana saada kuntoon, ainakin joksikin toviksi. Iisille ja Uskolle samat treenit.

Anna